Meillä on valinnanvapaus, ja meillä on mahdollisuus tehdä mitä haluamme. Kuitenkin meissä on 'esiohjelmoituna' tietyt moraalisäännökset, joiden mukaan tiedämme että esimerkiksi toisen tappaminen huvin vuoksi on väärin. Mistä ihmeestä nuo säännöt tulevat?
Kuvitellaanpa että olemme sittenkin pelkkää sattuman tuottamaa solumössöä, eikä mitään Jumalaa ole olemassa. Koska kuitenkin joku päivä kuolemme ja kuoleman jälkeen ei kerran ole mitään missä joutuisimme mistään tekemisistämme vastuuseen, miksi ihmeessä täytyisi noudattaa mitään sääntöä? Monethan niistä rajoittavat meitä elämästä täysillä ja hankkimalla niin paljon nautintoa kuin mahdollista tänä lyhyenä aikana kun elämme. Miksi pitäisi ajatella mikä on muiden ja yhteiskunnan kannalta hyvästä, koska yhteinen hyvä saattaa olla ristiriidassa sen kanssa, mikä minulle on parasta. Mikä meitä jarruttaa?
Meitä jarruttaa se että sisäänkirjoitetut moraalin aakkoset ovat vain seuraus. Ne ovat seurausta siitä että me sisimmässämme tiedämme ja tunnemme olevamme lopulta vastuussa teoistamme jollekin. Osalla se on tietoista (lue: uskovat), lopuilla se on alitajuista. Yhtä kaikki, kaikilla on se tunne että jostain syystä aivan miten tahansa ei voi elää, koska olen vastuussa jollekin, ja jotenkin tiedän sisimmässäni, että joudun kantamaan valinnoistani vastuun jonain päivänä.
Hyppää seuraavaan tarinaan