Sattumaa vai ei?

Tuskin on ihmistä joka ei olisi jossain vaiheessa törmännyt keskusteluun siitä, onko kaikki synynyt pelkästään spontaanien mutaatioiden, luonnonvalinnan ja evolutiivisen paineen avulla vai onko luonnon monimuotoisuuden takana jokin korkeampi voima jolla on ollut tavalla tai toisella näppinsä pelissä elämän kehityksessä.

Toisaalta kun aikaa kuluu vuosimiljoonia, monenlaista ehtii tapahtumaan; Ensin syntyy sattumalta jokin yksinkertainen uusi ominaisuus, ja mikäli siitä on hyötyä, lähtee se kehittymään ja monipuolistumaan.

Kuitenkin kuviossa jokin ei täsmää, ja sen voi havaita vaikkapa katselemalla riikinkukkoa. Mieti tuota huonosti lentävää, lihavaa, hidasta ja maastoon naamioitumiskyvyiltään ylivertaista otusta. Miksi ihmeessä evolutiivinen paine ohjaisi sattuman luomaan tuollaisen otuksen? Ihan muutamasta pullonkaula-mutaatiosta ei ole kyse, koska eläin on täysin omanlaisensa, kaikkine upeine pyrstösulkineen ja päätöyhtöineen. Sellaiset rakenteet vaativat tuhansia ja taas tuhansia aivan omanlaisiaan geenejä ja säätelytekijöitä, vieläpä todella pitkälle erikoistuneita.

Vastaavia esimerkkejä on helppo löytää lisääkin, vaikkapa se miksi mikään eläin olisi tyytynyt jäämään saaliseläimeksi? Eikö evolutiivinen paine olisi jossain kohdassa lähtenyt muovaamaan ravintoketjun alemmilla portailla olevia eläimiä esimerkiksi myrkyllisiksi saalistajilleen? Tällainen syömäkelvoton versiohan rikastuisi hyvin nopeasti, kun myrkyttömät lajitoverit menestyvät huonommin.

Ohjaamaton evoluutio, jonka mukaan kaikki eliöt ovat ohjaamattomasti pikku hiljaa kehittyneet alkuliemestä on edelleen nimensä mukaisesti evoluutioteoria. Se törmää ylittämättömään ongelmaan: maailma on aivan liian kaunis ja liian 'tehoton' ollakseen evolutiivisen paineen luoma. Evolutiivisella paineella kun ei voi olla pitkän tähtäimen suunnitelmaa, vaan syntyneestä mutaatiosta pitäisi olla välittömästi jotain etua, jotta se menestyisi. Liian moni elämän ratkaisu ei täytä tätä ehtoa, katsokaa vaikka tuota riikinkukon kuvaa.

Ohjaamattoman evoluution oikeellisuuteen luottaminen on vähintään yhtä suuri uskonaskel kuin se että jokin on ohjannut kehityksen kulkua. Evoluutio ei siis ole 'pohjafakta' vaikka niin annetaan aina (koululaitosta myöten) ymmärtää vaan se on uskonasia.

Mielestäni on selvästi helpompi uskoa siihen, että elämä on suunniteltu juttu, kuin uskoa siihen että kaikki on tapahtunut täysin vailla ohjausta. On helppoa löytää tukuttain tukea ajatukselle, että pelkkää sattumaa ei taaperruksemme tässä maailmassa ole, vaan jokin on yläkerrassa kiskonut lankoja aika ahkerasti.

Jumala siis on olemassa. Näin se on.

Hyppää seuraavaan tarinaan